Kohtuuden ylistys

Tänään on keskiviikko, josta tasan viikon kuluttua saavun tukipisteeseemme Lijiangiin, Kiinan Venetsiaan. Tuosta paluusta pieneen paratiisiin olen unelmoinut marraskuuusta 2003 lähtien. Mielikuvat leikkivät ajatuksissani. Osa matkan nautintoa on valmistautuminen matkaan. Paitsi pakkaaminen!

Olen kahdesti ennen lähtenyt kolmen kuukauden sapatille Eurooppaan. Silloin olen matkustanut omalla autolla. Auton on voinut tunkea täyteen rompetta, grafiikan painopöytä, vihkiryijyn solmimisvälineet ja mosaiikkityöskentelyn välineet mukaan lukien. Nyt on selvittävä yhdellä matkalaukulla ja sylimikrorepulla. Olen pakkaillut muutaman päivän. Nyt ollaan siinä pisteessä, että en enää muista mitä matkalaukun pohjalla on. Laittaessani uuden kamppeen laukkuun palaan ajatukseen, että yhä useamman tuotteen kyljessä lukee nykyään made in China. En siis mene autiomaahan vaan keskelle Kiinailmiötä. Asia, joka huolettaa on, että tuoteissa on teksti kiinan kielellä. Shampoota ostaessa voin erehtyä ja hankkia karvojen poistovoidetta ja äkkiä päälakeni paistattelee auringossa enkä pääse kokemaan käyntiä kiinalaisessa kampaamossa. Jos se vetää vertoja kohtaamiseen katusuutarin kanssa pikkuisella pallilla, tulette siitä vielä kuulemaan. Pakatessa on ehdottomasti otettava ohjenuoraksi kohtuuden ylistys.

HS:ssa kerrotiin käynnistä kiinalaisen lääketieteen edustajan vastaanotolla. Olen nyt 10 vuotta vanhempi kuin ensimmäisellä sapatilla. Ikääntymisen kremppoja on tullut ja ihmiskuntaa pelotellaan koko ajan pandemioilla, vaikka omaksi kohtalokseni suuremmalla todennäköisyydellä koituu banaali ripulitauti.

Viisan kiinalainen lääkäri katsoi HS:n artikkelissa potilaansa vaivojen johtuvan liiallisesta ajattelusta! Syyllistyn siihen taukoamatta. Siis tässäkin asiassa kohtuus, kohtuus ja kohtuus. On noudatettava virtaavan veden periaatetta: tänään elämänvirtani kohtaa kivikon (selkä kipeänä). Huomenna vesi törmää uuteen esteeseen, joka on kierrettävä (vatsaa nipistelee), ylihuomenna hermoilen jotain toisarvoista asiaa. Siis lopeta liika ajattelu ja annan elämäsi virran edetä ja hioa esteitä mennessään. Ajattele kremppojasi ohimennen kohtuudella. Viisas kiinalainen parantaja vastasi potilaan kysymykseen: paranenko? Oletko päättänyt parantua? Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus.

Toscanan sapatilta v. 2000 jäi mieltymykseni sikäläiseen "pontikkaan" l. grappaan. Se on mitä oivallisin digestiivi aterian päätteeksi. Toisaalta se nostattaa aterian lopuksi aivosolut riemulliseen tanssiin eli synnyttää luovia assosiaatioita ja elämän kepeyttä. Suomeksi hurmaavan hiprakan. Italialaishenkinen kulmakapakkani on lampaan lihan ohella huomioinut mieltymykseni. He tietävät, että yleensä ateriani kruunaa lasi grappaa. Kun visiitin väli on venynyt muutamaksi kuukaudeksi, muistaa tarjoitija mitä heidän viidestä grappastaan edellisellä kerralla valitsin. Ainakin hän pelaa roolinsa hyvin. Valintani oli osunnut kalleimpaan vaihtoehtoon.

Kiinassa on oma juomakulttuurinsa ns. valkoviinin suhteen. Kyseessä on myrkkyä pahemmalta maistuva valkea juoma, kiinalainen pontikka. Se tarjoillaan pikkuruisissa kupeissa. Kun juoma nostetaan huulille, putkahtaa jonkun suusta ganbei!(kuppi nurin tai kuppi kuivaksi) eli Pohjanmaan kautta. Tässä suhteessa ajattelen NYT siirtyväni kohtuuden ylistäjäksi ja jättäväni myrkyn väliin tai kohteliaasti vain nostan kupin huulilleni mutta huudan muiden puolesta railakkaasti ganbei!