keskiviikkona, maaliskuuta 01, 2006

Tuuletusta!

Eilen 28. helmikuuta, Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivänä, Onnin nimipäivänä valmistauduin 10 kuukauden vuorotteluvapaani alkamiseen. Otin kunnon tuuletukset tapahtuman johdosta. Uskollinen palvelijani NER-400 Clioni päätti olla sulkematta ajajan puoleista etuikkunaa poistuessani Tapiolan parkkihallista. Niinpä siis tuuletin Länsiväylällä -7 asteen pakkasessa oikein kunnolla niin että vasen poski osoitti pientä hyytymisen merkkiä muuten niin onnellisessa hymyssäni. Liikennevaloissa seisoessani viereisen kaistan mies lienee ajatellut, että onpa tädillä melkoinen mummokuume, kun ajelee ikkuna auki pakkasessa.

Ajoin suoraan omalta gynekologilta oman autotohtorin luo. Tohtori istui tietokoneensa takana ja ilmoitti minut nähtyään, että oikeastaan olemme jo suljettu. Vain päivystäjä on paikalla. Ongelmani oli päivystysluonteinen oman arvioni mukaan. En voi seisottaa autoani ikkuna apposen auki yöllä keskellä Helsinkiä. Luvassa oli lumisadetta. Lisäsin, että ovi, josta tulin, oli auki. Pekka Pouta kertoo juuri, että nyt maaliskuun alettua on niin kylmää, kun tähän aikaan vuodesta yleensä voi olla!

Palasin edelliseen tapaamiseemme. Sen perimmäinen syy oli tuulilasin pyyhkijöiden pistelakko, joka tarkoitti sitä, että ne toimivat vain yhdellä nopeudella. Onneksi sillä tavallisella. Auto huollettiin samalla kerralla. Maksoin 1000(=tuhat) euroa ja pyyhkimien vika jäi korjaamatta. Noutaessani Clioani autotohtorini sanoi, että hänen täytyy pohtia pyyhkimien ongelmaa syvällisemmin. Mainitsin eilen tästä ja silloin hän innostui!

Autoni ongelmaa oli käsitelty jatkokoulutuspäivillä. Ei autoni pyyhkimissä ole mitään vikaa, hän sanoi. Katsoin hölmistyneenä ja ennen kuin ehdin palauttaa hänet naislogiikallani arkitasolle, hän jatkoi, että autooni on asennettu väärä osa, joka aiheuttaa em. toiminnan häiriön. Odotettavissa on siis ikkunaongelman lisäksi pyyhinmoottorin "elinsiirto", joka lienee toimenpiteiden hintavaa aatelia.

Jankutin ikkunaongelmaa ja sanoin pärjääväni pyyhinongelman kanssa, olinhan sitä sietänyt jo parisen kuukautta. Vetosin tunteisiin ja sanoin, että en voi jättää autoani kylmissään kadulle ryöstäjien syötiksi. Aamulla joutuisin lumitöihin sekä auton sisälle että sen ulkopuolelle.

Koska Clioni vangitsi pyyhkimineen autotohtorini mielenkiinnon, se sai jäädä yöksi korjaamolle. Heti aamulla tohtori ottaisi sen tutkimuspöydälle. Tekstaillaan, sanoimme toisillemme. Autotohtorin kanssa seurustelemme teksitiviestein. Paijasin Clion puskuria ja lähdin apostoilin kyydillä kotia kohti.

Onnin päivä oli toki monella tavalla suuri onnen päiväni. Vuorotteluvapaan ohella tiesin nyt, että suuntautumiseni lähestyvään isoäitiyteeni sai vinkkiä ultraäänitutkimuksesta. Kaikki näyttää hyvältä. Alanko ommella prinsessaleikkeihin tylliröyhelöitä vai hämähäkki / lepakkomiehen viittoja jääköön lukijalle arvoitukseksi.

Toinen jalka on Kiinassa yhä tukevammin, vaikka lentokoneen nousuun on vielä neljä viikkoa. Olin vuoden alussa hankkimassa trendikkäämpiä silmälaseja ja kilpaillutin muutamia silmälasiliikkeitä. Kaikkien "nyt kehykset puoleen hintaan"-tarjousten ja kanta-asiakasetujen jälkeen hintahaitari oli 600-800 euroa. Näköni sumeni, minua pyörrytti- pöyristyttävää! Päätin olla tyytyväinen nykyiseen trendiini. Tänään luen, että Kiinasta saa silmälasit 20 eurolla 20 minuutissa. Kun silkkimatkalaukkuni on täynnä, voin sujauttaa silkkien poimuihin silmälaseja joka lähtöön: räväkkää, asiallista, intelligenttiä, tyylikästä, punaista, mustaa, violettia jne. jne....