sunnuntaina, toukokuuta 14, 2006

Maistellaanpa teetä

Tervetuloa maistelemaan teetä



Tee markkinat

Ystävänpäivän lahja










Tee on kiinalaisen arjessa läsnä kaikkialla: sisällä, kadulla, puistossa, työpöydällä, ruokapöydässä, toreilla ja kauppakujilla.

Täällä voit levähtää ravitsemusliikkeeseen ja tilata lasillisen vihreää teetä. Kun olet siemaillut lasillisen, tulee tarjoilija automaattisesti tarjoamaan lisää kiehuvaa vettä lehtien päälle. Näin lasisi tai mukisi täyttyy uudelleen ja uudelleen. Lehdistä irtoaa aromia vielä seuraavana päivänäkin. Vaihtoehtoisesti tarjoilija tuo jo ensimmäisen lasin kanssa pöydän jalan viereen termoskannullisen höyryävää vettä, josta voit itse annostella lisää. Maksat tietysti vain yhdestä annoksesta (0,5 -1.5 euroa). Suomessa maksat kaksi euroa yhdestä teepussikupillisesta ja uudet kaksi euroa, jos ajattelisit ottaa lisää kuumaa teetä kuppiisi. Kiinassa voit rauhassa lukea teemukin äärellä kirjaa tai kelata elämän menoa tunnin pari eikä kukaan katso pitkään ja ajattele, että jos asiakas nyt lähtisi, saataisiin tilaa seuraavalle maksavalle asiakkaalle.

Hotellissakin kunnioitetaan mukiin jätettyä ruusunnuppu teetä, jota olen juonut edellisenä iltana. Nuppuja ei heitetä pois, vaikka muuten mukit ja lasit vaihdetaan huonesiivouksen yhteydessä.

Teetä myydään markkinoilla isoista säkeistä. Markkinoilla teen lehtiä ei arvioida hajun perusteella vaan niitä mutustellaan suussa. Musta tee tuoksuu usein vähän lannalta ja jäisi ostamatta, jos ei tutustuisi sen makuun. Teekauppoja on runsaasti. Niissä tee on isoissa lasipurkissa, joiden kannen ympärillä on kangas. Teen aromi tunkeutuu kankaaseen, josta haistelemalla voi saada käsityksen teen maustakin.

Teen maistajaistapahtuma on oma erikoinen seremoniansa. Se tapahtuu yleensä ison pahkapöydän ympärillä. Seremonia on varsinainen lutraustapahtuma. Maistettavia teelehtiä ei hauduteta heti vaan ne huuhdellaan ensimmäisellä kiehuvan kuumalla vesiannoksella, jota kaadetaan kannuun yli äyräiden ja pitkin pöytää. Käytössä olevia teekippoja käsitellään pinseteillä ja ne huuhdotaan yltä päältä tällä teelehtien huuhteluvedellä. Pahkapöydässä on viemärireikä, joka vie lutrausveden mennessään pöydän alla olevaan säiliöön.

Kotikäyttöisen teen valmistamispöydän voi kyhätä esimerkiksi uunipannun päälle asetettavasta reiällisestä tasosta, jolloin vesi menee reikien kautta uunipannulle, josta sen voi tyhjentää. Teekaupat myyvät tällaisia hienostuneita kotimalleja. Vasta pestyt teelehdet voidaan valmistaa teeksi, jota sitten maistellaan huuhdevedellä käsitellyistä hieman munakuppia suuremmista kipoista. Maisteltavan teelaadun vaihtuessa kipot ja pöytä lutrataan ensin tulikuumalla vedellä ja sitten taas uuden teearomin huuhdevedellä.

Teen nauttiminen on myös esteettinen tapahtuma. Tietyt teen ainekset aukeavat kuuman veden vaikutuksesta. Näin syntyy lasikannuun uskomattoman herkkiä ja kauniita kukka-asetelmia. Ehkä tavallisin aukeava kukka on krysanteemiteen kukka. On rauhoittavaa katsella, kun ihan tavallinen vihreä tee hautuu ja alussa pinnalla olevat teelehdet käyvät raukean raskaiksi ja matkaavat hitaasti lasin pohjalle. Siitä tarttuu itseenkin kiireettömyyden olotila.

Hedelmä tee sopii hyvin kesäiseksi hellejuomaksi. Teen joukkoon pilkotaan lasikannuun eri hedelmien lohkoja: omenaa, päärynää, luumuja ja mansikoita. Juoma on varsin aromikas, hedelmäinen, vaikka tee pohja olisi Liptonin pussiteestä. Tällaista pussiratkaisua saimme Kunmingin puistossa.

Tee on myös kiinalainen lahja. Teen lehtiä puristetaan erikokoisiksi lautasmaisiksi laatoiksi, joiden pinnalla on kohokuviona kiinalainen kuvio tai merkki. Tällainen kakku lienee arvolahja. Teekaupoissa niitä näkee säilytettävän telineissä tai silkkikankaan päällä tai niitä roikkuu punaisissa nauhoissa ilmeisesti tuottamassa saajalle terveyttä ja pitkää ikää. Meille kerrottiin, että noin sata vuotta vanha kämmenen kokoinen teekakku voi maksaa 300 euroa.

Suomalaisen kotiruuan kuten nakkien tai lihapullien kyytipoikana on vaikea kuvitella kuumaa teetä. Täällä varsin pian tottuu siihen, että ruokajuomana on ainoastaan teetä. Aterian jälkeinen raukeus on selvästi vähäisempää kuin juotuaan aterialla pullollisen olutta tai muutaman lasillisen viiniä. Toki en väheksy niiden kulinaarisia ja ajoittain ylittämättömiä ominaisuuksia!

Teehen lisätään harvoin sokeria. Hunajaa kyllä käytetään kuten vaellusmatkallamme antamaan menokengille puhtia.