tiistaina, huhtikuuta 18, 2006

Vieraita Suomesta!

Tänään maanantaina on kutkuttavaa odotuksen jännitystä ilmassa, kun saamme ystäväpariskunnan vieraaksemme Helsingistä.

Aamulla kävimme kuitenkin viemässä kukkalaitteen terveyskeskukseen kiitokseksi eilisestä mainiosti opastetusta ex tempore- käynnistämme terveysasemalla. Pääopastamme ei näkynyt. Olimme varautuneet valokuvasta osoittamaan kenelle kukat ensisijaisesti on tarkoitettu. Aulassa ollut potilastaan viimeisin neuvoin ohjeistava lääkärikin innostui kauniista kukista ja uteliaan leveästi hymyillen jäi tutkimaan tervehdyskorttiamme.

Vieraiden tulon kunniaksi päädyimme kampaajalle ja parturiin ”kanta-asiakaspaikkaani.” Päätin ottaa vain 1,5 euron pesun ja kuivauksen. Toisin kävi. Sain pesun kaikilla hieronnoilla. Kaularankaani manipuloitiin niin, että hillitön rusahdus kuului. Pelästyin toden teolla, että neliraajahalvaus olisi huonolla tuurilla ollut lopputulos. Ei naurattanut. Kipua en tuntenut.

Tilaamani käsittelyn kylkiäisenä oli korvien pesu. Korvalehdet ja –käytävien suut saippuoitiin huolella, niihin suihkutettiin vettä huuhtelun yhteydessä ja ravisteltiin ja läiskittiin vedet ulos. Toimenpide jatkui huolellisella Topz-puikoilla kaivamisella. Ihme kyllä korvat eivät jääneet lukkoon. Kaiken oheistoiminnan aikana hiukset alkoivatkin olla jo aika kuivat. Siirryin kuitenkin föönaajan penkkiin. Peilin takaa kuulin Osmon toistavan no,no,NO! Hänen hiuksiaan leikattiin. Pomo ilmestyi paikalle vuodattaen loputtomia anteeksipyyntöjä. Loppusapatin ajan Osmo sitten kasvattaakin hiuksiaan;=).

Kampaajalla käynnissä sivuseikka ovat hiukset. Olen saanut hierojan, napropaatin ja korvalääkärin palvelut reilun kahden euron hintaan. Nyt siis käsittely oli euron halvempi kuin edellisellä kerralla, vaikka korvat kaiveltiin ja niskat naksautettiin nurin. Ehkä se oli tuo kanta-asiakas etu.

Ystävämme saapuivat reippaina ja tyytyväisinä Pekingin kokemuksistaan. Iltayön vielä ihailimme Lijiangin näyttäytymistä punaisena hehkuvien lyhtyjen loisteessa ja nautimme kiinalaisen ruuan ohella pullollisen kiinalaista ”valkoviiniä” (pontikkaa) siitä edes humaltumatta. Vieraidemme tuomien Mignon-munien avulla saimme ripauksen suomalaisesta pääsiäisestä.