WC-panoraamoja

Suomalaisen turismin hokema on, että Helsingin hienoin panoraama on ravintola Tornin ateljeebaarin vessasta. Näkymä on hieno. Nyt löysin kilpailijan. Shanghain Jinmao tornin 86. kerroksen ravintolaillallisen jälkiruuan jälkiruoka oli näkymä ravintolan puuterointihuoneesta. Alla näkyvien pilvenpiirtäjien valojen ilotulitusta ja joki, jossa valaistut laivat lipuvat kiireettömästä. Hinasin häveliäät säleverhot ylös muidenkin turistien iloksi.

Pilvenpiirtäjään matkattiin joen ali kulkevan tunnelin läpi pienessä ”hiihtohissimäisessä” kopperossa. Matka oli visuaalinen seikkailu. Valotaidetta, voimakkaita efektejä ja juuri, kun ehdin muistella lapsuuden kummitusjunakokemuksia Linnanmäellä, ilmestyi kiskoille kummituksia. Välillä tunnelin taivas tarjosi Katri-Helenan maanitteleman tähtitaivaan jne.

Päiväni alkoi ennen kuutta, jolloin hotellin ikkunasta näin, että valo tulee idästä. Punainen aurinko möllötti pilvenpiirtäjien puristuksissa. Parin tunnin sisällä käynnistyi kuhina muurahaispesässä. Määrätietoisesti joukot olivat liikkeellä. Kullakin sydänalassa uuden päivän odotus, toivo, täyttymyksen haave tai aamuäreä olotila. Olihan maanantai.

Aamiaisella saattoi tankata itsensä ajatellen syödä seuraavan kerran illallisella. Suurkaupungin syke kiihtyi tasaisesti. Liikenteessä ei todella tapaa muita eurooppalaisen näköisiä metrossa eikä juuri muuallakaan. Vaunut täyttyvät mustista päistä. Naiset ovat persoonallisen näköisiä kuten Euroopassa, etupäässä sieviä tai kauniita. Kahden päivän aikana olen todella nähnyt tasan yhden keskivartalolihavan miehen. Tupakkaa tuprutellaan ravintoloissa, kadulle syljeksintä ja kurkun häpeämätön kakistelu kuuluvat kulttuuriin.

Kauppa se on joka kannattaa. Jos olisin ostanut kaikilta Rolexia(”Lolex”) tarjoavilta kellon, olisi niitä nyt molemmat käsivarret kainaloita myöden täynnä. Tavarataloissa ei tarvitse yksikseen hiipparoida sillä iskiessäsi silmäsi johonkin olet kolmen myyjän auliin avun piirittämä. Ostoksiin sorruimme pidättyväisesti ja tinkiminen tuntui tuottavan selvää rahaa.

Vieraiden kielten kirjakauppa levittäytyi neljään kerrokseen. Kalligrafia-osastolla oli vain kiinankielisiä kirjoja. Silmäilin lapsille tarkoitettuja alkeisharjoitteluvihkosia. En ostanut, kosta vaikuttivat liian vaikeilta. Ostimme kirjan, jossa on kiinalaista viisautta. Mieleeni jäi todellinen löytö viisauksien viidakosta:
”Jos haluat tietää,
mitä mies ajattelee,
kuuntele, mitä hän sanoo.”
Siinä meille naisille on opettelun paikka!

Teen loppumattomat aromit ja visuaalisesti hurmaavien kukkien avautuva kauneus lasisissa teekannuissa ovat hurmanneet minut. Paluulennolla istunen kasa lasikannuja sylissäni ja olen kokenut teen maistaja viinintuntijoiden tapaan.
Huomenna kuitenkin lennämme sukuloimaan Kunmingiin.